Background
29.8.2021luonnonsuojelualue, video

Haltialan ko­tie­läin­ti­la ja Ruu­tin­kos­ki Vantaalla

Polun varrella oli sym­paat­ti­sia pikku siltoja, kauunita vanhoja puita ja kur­kis­tus­paik­ko­ja Van­haan­joel­le. Olin suo­ras­taan yl­lät­ty­nyt, miten hienolta joki näytti etenkin Ruu­tin­kos­ken kuohujen kohdalla.
1646485363514_Ruutinkoski%20kartta-me.png

Tämä oli itselleni uusi kohde, johon olin halunnut tutustua jo pitkän aikaa. Olin käynyt monta kertaa Helsingissä Falkullan kotieläintilalla ja Viikin pelloilla sekä Koiramäen Pajutallilla Tuusulassa, mutta Haltiala eläimineen ja maisemineen oli vielä kokematta. Luen nämä kaikki samaan sarjaan päiväretkikohteina. Eläimiä, sympaattisia vanhanajan juttuja ja kiva miljöö kävelyreitteineen. Tai no, Viikki lähinnä eläimine ja kävelyreitteineen, jos ei perinnekarjaa lasketa vanhanajanjutuiksi. Viikissä nimittäin kasvatetaan kyyttöjä. 


Sain houkuteltua tälle reissulla kaverin mukaan, joten kurvasimme kohti kotieläintilan vieressä olevaa maksutonta parkkipaikkaa (joka oli muuten ääriään myöden täynnä ja josta saimme lähinnä tuurilla parkkipaikan). Parkkipaikan vieressä oli vaalea lila koju, josta myytiin välipalaa ja virvokkeita ja kojun edessä piti taukoaan hevonen ja ohjastaja kärryineen. Kävimme pikaisesti rapsuttelemassa hevosta, kunnes suuntasimme askelemme kohti kotieläintilaa. 


Haltialan kotieläintilan ympäristössä oli useita erilaisia rakennuksia ja päätimme mennä aluksi tutustumaan tilalla asustaviin eläimiin, jotka olivat aitauksissaan rakennusten vieressä. Seurattuamme hetken eläinten puuhia ja rapsuteltuamme yhtä rohkeampaa lammasta, jatkoimme matkaa kohti Ruutinkoskea. 


1646485716760_IMG_3414-me.jpg


Reitin alussa oli jonkinlainen vanha rakennus, joka näytti jonkinlaiselta varastolta. Rakennus seisoi paikallaan oikein hyväkuntoisena ja ryhdikkäänä. Rakennuksen vierestä lähtevä hyväkuntoinen polku myötäili Haltialan peltomaisemaa ja kulki pitkin Vantaanjoen vartta kauniissa lehtomaisemassa. Vantaanjoki ei ole ruskeine vesineen ollut aina oma suosikkini, mutta tänään se näyttäytyi syksyn lämmössä ja auringossa oikein kauniina ja ylväänä kuohuineen. 


Polun varrella oli sympaattisia pikku siltoja, kauunita vanhoja puita ja kurkistuspaikkoja Vanhaanjoelle. Olin suorastaan yllättynyt, miten hienolta joki näytti etenkin Ruutinkosken kuohujen kohdalla. En ollut tiennyt tällaisen paikan olemassaolosta mitään, joten olin todella tyytyväinen, että olimme lähteneet kävelemään pidemmälle rantapolkua. Alkuperäinen tarkoituksemme oli kävellä vain jonkin matkaa ja kääntyä aikaisemmin takaisin. Tässä sen näkee, miten aina voi yllättyä positiivisesti, kun kulkee avoimin mielin ja silmin. 


Koska innostuimme tästä näystä, jatkoimme reittiä vielä jonkin verran pidemmälle lehtomaisemassa, kunnes käännyimme lopulta ympäri sopivan polun haaran kohdalla. Palasimme kotieläintialle pienen metsäpalstan toista puolta takaisin. Kiersimme Haltialan pihapiirin vielä kokonaisuudessaan läpi ennen paluuta autolle. Tälle reitille pitää tulla vielä uudestaan, sillä polkuja kulkee ilmeisesti pidemmälle eri puolilla Vantaanjokea. 


Matkaa tälle minireitille tuli 3 km ja se oli juuri sopiva laiskan iltapäivän ajanviete. Seuraavan kerran paikalle voisi tulla vaikka pyörällä, tai sitten eri ajankohtana, jolloin autoja olisi pienellä parkkipaikalla mahdolisesti vähemmän. Tämä on varmasti suosittu koko perheen vierailukohde helppoine polkuineen ja kotieläimineen. 


1645370547404_IMG_3404-me.jpg
1646485764494_IMG_3411-me.jpg
1646485759921_IMG_3409-me.jpg
1645370662134_IMG_3423-me.jpg
1645370547585_IMG_3425-me.jpg
1645370548782_IMG_3439%20(1)-me.jpg
1645370548919_IMG_3445-me.jpg
1645370546553_IMG_3456-me.jpg
1645370547804_IMG_3469-me.jpg
1645370814333_IMG_3442-me.jpg
1645370547679_IMG_3477-me.jpg
1645370546141_IMG_3478-me.jpg
Jaa tämä artikkeli

Kommentit